Kausi ohitse... kohti uutta

Nyt ollaan saatu yksi kausi jälleen pelattua. Olihan mukavaa jälleen kerran. Nautin todellakin jokaisesta hetkestä peleissä ja harjoituksesta vaikkakin välillä kiisteltiin ja nahisteltiin. Mutta silti aina pystyttiin pelaamaan joukkueena. NILKIT on minulle toinen perhe, jossa saan olla jatkossakin mukana. Nämä likat ovat mahtavia jokaikinen tavallansa. Jokaisella omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mutta yhdessä olemme Nilkkejä.

Nilkit saavat kaksi uutta valmentajaa Tom "Tomppa" Roos ja Renny "Reiska" Mattlar liittyvät remmiin mukaan. Loistotyyppejä molemmat. Ollaan palaveerattu  aika monesti jo ennen vanhenpainiltaa ja fiilis on loistava. Tämä tiimi vaikuttaa pirun hyvälle. Jokaisella on jotain annettavaa tällä joukkueelle.

Muutenkin Nilkeissä tapahtuu muutoksia jonkin verran. Harjoitusryhmään tulee uusia kasvoja, jotka mukavasti piristävät varmasti porukkaamme. Osa on tuttuja B-tytöistä ja osa tulee eri seuroista, mutta silti voimme ottaa heidät mukaan nilkkilaumaamme tottakai. Kuka muuten keksi Nilkit? Aikamoinen neronleimaus. Kuvasta mahtavasti ryhmäämme. Mahdollisesti kuvastaa jatkossakin :)

Palataanpa vielä hieman mennesseen kauteen, joka oli täynnä onnistumisia ja epäonnistumisia. C-leirikarsinta meni harakoille, mutta aluesarjassa saatiin upeasti taisteltua hopeamitalit. Viimeinen peli Hiidenkirnussa oli aikamoinen trilleri, mutta niin vain 1-0 jaksovoitolla irtosi 2. sija ihan hyväksi muodostuneessa sarjassa. Seinäjoen leiri oli hieno kokemus jälleen kerran. Nyt otimme oppia pelisarjassa. Eikä oppi ojaan kaatunut. Kuinka lähellä pelisarjan voitto tosiaan olikaan? Pirun lähellä. Yksi onnistuminen lisää tai vastaavasti yksi epäonnistuminen pois niin olisimme olleet finaalissa ja taivas olisi ollut rajana. Mutta jossittelut jätetään nyt pois. Olen erittäin tyytyväinen pelisarjan kolmanteen sijaan. Erittäin tyytyväinen.

Hetken kuluttua on itse Reinon vuoro kirjoittaa ensimmäistä kertaa blogiimme. Minä kiitän ja kumarran kaudesta nähdään pian harjoitusten merkeissä... Kiitos!